Vauvapuhelin ja Lasten Pelit

Analysoinut Appwesome

Älypuhelimet ovat nykyään täynnä sovelluksia, jotka tarjoavat loputtomasti viihdettä ja opettaa lapsille uusia asioita. Yksi tällainen sovellus, joka on herättänyt huomiotani, on Vauvapuhelin ja Lasten Pelit. Jos olet etsimässä sovellusta, joka on samalla hauska ja opettavainen, sinun kannattaa ehdottomasti pitää tämä mielessä.

Kun pieni käyttäjä jää jumiin

Taaperoille suunnatussa pelissä käytön sujuvuus ei tarkoita vain sitä, että kuvakkeet ovat suuria tai värit iloisia. Lapsi voi napauttaa ruutua nopeasti, osua viereiseen kohtaan tai vaihtaa näkymää ennen kuin aikuinen ehtii neuvoa. Siksi kokeilisin peliä ensin itse rauhassa ja seuraisin sitten, miten oma lapsi lähestyy sitä: ymmärtääkö hän, mistä tekeminen alkaa, ja löytääkö hän takaisin tuttuun näkymään, jos innostus vie seuraavaan kohtaan?

Tällaisessa tilanteessa ei kannata heti olettaa, että lapsi ei osaa käyttää sovellusta tai että peli on rikki. Pienelle käyttäjälle yhden napautuksen ja pitkän painalluksen ero ei välttämättä ole selvä, eikä hän välttämättä ymmärrä, miksi jokin ääni tai kuva muuttui. Istun aluksi vieressä, näytän yhden toiminnon kerrallaan ja annan sitten lapselle tilaa kokeilla itse. Tämä tekee ensimmäisestä käyttökerrasta rauhallisemman ja auttaa minua näkemään, millaiset tehtävät kiinnostavat juuri häntä.

Jos lapsi jää toistuvasti samaan kohtaan, pidän tauon ja palaan myöhemmin. Väsyneenä tai kiireessä pienikin odotus voi tuntua lapsesta turhauttavalta, vaikka käyttö olisi aikuisen näkökulmasta yksinkertaista. Aikuisen ei tarvitse ratkaista jokaista vaikeutta puolesta; usein riittää, että hän sanoittaa seuraavan askeleen ja antaa lapsen tehdä napautuksen itse. Näin peli pysyy yhteisenä leikkinä eikä muutu aikuisen suorittamaksi opetushetkeksi.

Ennen ensimmäistä pelikertaa

Vauvapuhelin on maksuton opetusluokan peli, jonka kehittäjä on RV AppStudios. Sen keskeinen ajatus on tarjota pienille lapsille puhelinta jäljittelevää leikkiä, jossa voi harjoitella muun muassa numeroita, aakkosia ja ääniä. Ennen kuin annan laitteen lapselle, varmistan, että peli käynnistyy ja että ääni kuuluu sopivalla tasolla. Nämä ovat yksinkertaisia tarkistuksia, mutta ne ehkäisevät tavallisen tilanteen, jossa lapsi naputtaa ruutua eikä ymmärrä, miksi tuttu ääni ei kuulu.

Jos peli tuntuu reagoivan hitaasti, suljen ensin muut tarpeettomat näkymät ja yritän uudelleen. Tarkistan myös, että laitteessa on riittävästi virtaa ja että ruutu on puhdas; tahmeat sormenjäljet voivat tehdä napauttamisesta yllättävän epätarkkaa. Jos ongelma koskee ääntä, tarkistan laitteen äänenvoimakkuuden ja sen, ettei ääni ole vaimennettu. Nämä keinot eivät edellytä pelin asetusten arvaamista, eivätkä ne muuta sitä, mitä sovellus tekee.

Asennusta harkitsevan on hyvä huomata myös yhteensopivuus: peli edellyttää Android 6.0 -käyttöjärjestelmää tai uudempaa. Ikäsuositus on PEGI 3, joten peli on luokiteltu pienillekin lapsille sopivaksi. Se ei silti korvaa aikuisen omaa arviota siitä, miten ja kuinka pitkään juuri hänen lapsensa käyttää puhelinta. Lapsen ikä, kiinnostuksen kohteet ja keskittymiskyky vaikuttavat paljon siihen, onko lyhyt pelituokio hänelle mielekäs.

Jos asennuksen jälkeen näkymä tai käyttö ei vastaa odotuksia, kokeilen ensin sovelluksen sulkemista ja avaamista uudelleen. Vasta sen jälkeen arvioin, onko kyse laitteesta, yhteydestä vai itse pelistä. Yksittäinen viive ei vielä kerro, ettei sovellus sopisi lapselle. Toisaalta en myöskään jatka sinnikkäästi, jos käynnistys tai käyttö tökkii toistuvasti: silloin tavallinen kuvakirja, palapeli tai muu jo tuttu puuha voi olla parempi valinta sillä hetkellä.

Mikä tekee Vauvapuhelin ja Lasten Pelit -sovelluksesta erityisen?

Kun aloitin tutkimaan Vauvapuhelin ja Lasten Pelit-sovellusta, huomasin heti sen kirkkaat värit ja houkuttelevan käyttöliittymän. Sovelluksen suunnittelijat ovat selvästi panostaneet siihen, että lapset viihtyvät ja oppivat samalla. Sovellus tarjoaa laajan kirjon minipelejä, jotka ovat suunniteltu erityisesti pienille lapsille. Jokainen peli on yksinkertainen mutta viihdyttävä, ja ne auttavat kehittämään lapsen motorisia taitoja sekä tarjoavat tilaisuuden oppia uusia asioita hauskalla tavalla.

Käytännössä tällaisen pelin hyöty riippuu siitä, miten aikuinen kehystää sen. En odota, että lapsi oppisi numerot tai kirjaimet vain naputtelemalla näyttöä muutaman kerran. Sen sijaan voin nimetä ruudulla näkyvän asian, pyytää lasta etsimään tutun kirjaimen tai toistaa kuullun äänen yhdessä hänen kanssaan. Tämä pieni yhteinen hetki muuttaa ruutuaikaa vuorovaikutukseksi. Jos lapsi haluaa vain kuunnella tai katsella, en pakota häntä vastaamaan oikein; uteliaisuus on tässä iässä usein tärkeämpi lähtökohta kuin tehtävän suorittaminen.

Sovelluksen tavallinen vaihtoehto on paperinen kuvakirja, palikat tai aikuisen itse keksimä numeroleikki. Niissä on etuna se, että tekeminen ei riipu puhelimen toiminnasta ja aikuinen voi mukauttaa tahtia vapaasti. Vauvapuhelimen vahvuus taas on siinä, että se tarjoaa lapselle ääniä ja napautettavaa sisältöä samassa käden ulottuvilla olevassa pelissä. En pitäisi sitä näiden vaihtoehtojen korvaajana, vaan yhtenä lyhyenä lisäpuuhana. Kun lapsi tarvitsee fyysistä liikettä tai kaipaa aikuisen täyttä huomiota, lelu tai yhteinen leikki voittaa ruudun.

Arjessa peli voi sopia esimerkiksi odotteluhetkeen, jolloin aikuinen ei voi heti ottaa esiin monimutkaista leikkiä mutta pystyy olemaan lapsen lähellä. Annan lapsen valita yhden tutun tekemisen, ja pysyn vieressä kuuntelemassa tai nimeämässä ääniä. Kun kiinnostus hiipuu, lopetan tuokion sen sijaan, että yrittäisin pitää lasta ruudun ääressä. Tällainen rajattu käyttötapa tuntuu minusta järkevämmältä kuin sovelluksen jättäminen auki taustalle ilman aikuisen läsnäoloa.

Monipuoliset pelit

Sovelluksessa on useita eri pelityyppejä. Esimerkkeinä erilaiset muistipelit, joissa lasten on yhdistettävä pari samanlaista kuvaa. Tällaiset pelit eivät ole ainoastaan viihdyttäviä, vaan ne myös kehittävät lapsen muistia ja keskittymiskykyä. Yksi suosikkipeleistäni oli eläinten ääniä opettava peli, jossa lapset oppivat tunnistamaan eri eläinten ääniä ja ulkonäköä.

Muistipeliä käyttäessäni annan lapselle aikaa katsoa kuvia ennen kuin alan auttaa. Jos hän kääntää väärän parin, se ei ole syy keskeyttää tai korjata heti. Voin kysyä, muistaako hän missä toinen samanlainen kuva oli, mutta annan hänen päättää, haluaako hän etsiä lisää. Näin peli harjoittaa vuorojen odottamista ja kuvien muistamista luontevasti, eikä aikuinen muuta sitä testiksi. Jos lapsi turhautuu, vaihdan helpompaan tekemiseen tai lopetan siltä erää.

Eläinten ääniä hyödyntävä peli sopii erityisen hyvin yhteiseen keskusteluun. Kun ääni kuuluu, voin kysyä, tunnistaako lapsi eläimen, matkia ääntä tai yhdistää sen tuttuun kuvakirjaan. Tämä on konkreettinen tapa tehdä kuuntelusta aktiivista, vaikka lapsi ei vielä osaisi nimetä eläintä. Samalla huomaan, mikä häntä kiinnostaa: hän saattaa innostua äänistä mutta ohittaa muistipelin, tai päinvastoin. Tällainen havainnointi auttaa valitsemaan sopivan mittaisen pelituokion ja antaa aikuiselle aiheen jatkaa leikkiä myös ilman puhelinta.

En kuitenkaan arvioi minipelejä niiden määrän perusteella. Pienelle lapselle useampi vaihtoehto voi olla hauska, mutta se voi myös tehdä valitsemisesta hankalaa. Jos lapsi siirtyy jatkuvasti pelistä toiseen eikä ehdi tutustua mihinkään, ohjaan hänet yhteen tekemiseen kerrallaan. Yksi tapa on nimetä vaihtoehdot ääneen ja antaa lapsen valita niistä; toinen on palata siihen peliin, johon hän viimeksi keskittyi. Tämä vähentää poukkoilua ja pitää aikuisen mukana tilanteessa.

Oppimisen kannalta kannattaa ajatella pelejä harjoittelun aloituksena, ei valmiina oppituntina. Kun näytöllä käsitellään numeroita tai aakkosia, lapsi voi tutkia symboleja, mutta ymmärrys syntyy tavallisesti myös ruudun ulkopuolella: lasketaan leluja tai etsitään samaa kirjainta kirjasta. Minusta tämä on sovelluksen käytännöllinen raja ja samalla mahdollisuus. Peli voi herättää kiinnostuksen, mutta aikuisen arkiset sanat ja esimerkit tekevät opituista asioista lapselle merkityksellisiä.

Käytettävyys ja navigointi

Sovelluksen käyttöliittymä on suunniteltu niin, että pienetkin lapset pystyvät navigoimaan siinä helposti. Tämä on tärkeää, koska vanhemmat toivovat yleensä, että heidän lapsensa voivat käyttää sovellusta ilman jatkuvaa apua. Kaikki valikot ja toiminnot ovat intuitiivisia, ja lapset voivat siirtyä pelistä toiseen vaivattomasti.

Itsenäinen kokeilu on mukavaa, mutta en silti odota, että lapsi osaa aina palautua oikeaan näkymään tai ymmärtää jokaisen valinnan seurauksen. Ensimmäisillä kerroilla näytän, miten peliin mennään ja miten sieltä palataan, jos lapsi vaihtaa vahingossa tekemistä. Sen jälkeen seuraan sivusta, tarvitseeko hän apua. Tämä on hyödyllinen tapa erottaa toisistaan varsinainen käyttöongelma ja se, ettei lapsi vielä tunne käyttöliittymän toimintaa.

Jos napautus ei näytä tekevän mitään, pyydän lasta nostamaan sormen hetkeksi ja kokeilemaan uudelleen yhdellä rauhallisella kosketuksella. Pienet lapset saattavat painaa näyttöä useita kertoja nopeasti, jolloin he eivät itse huomaa, mikä kosketus käynnisti toiminnon. Aikuisena voin myös siirtää laitteen tasaiselle alustalle, jotta sitä on helpompi käyttää. Nämä ovat yksinkertaisia tapoja vähentää turhautumista ilman oletuksia siitä, millaisia lisäasetuksia pelissä olisi.

Puhelimen tai tabletin koko vaikuttaa siihen, kuinka mukavalta käyttö tuntuu lapsen käsissä. Jos laite on painava, pidän sitä itse tai asetan sen vakaalle pinnalle. Tämä ei ole sovelluksen ominaisuus vaan käytännön järjestely, mutta sillä on suuri merkitys siihen, pystyykö lapsi keskittymään itse sisältöön eikä laitteen paikallaan pitämiseen. Aikuinen voi samalla estää tilanteen, jossa laite putoaa kesken leikin.

Arvioiden perusteella pelin keskiarvo on 3,8, ja sille on kertynyt noin 3,2 tuhatta arviota sekä 298 kirjallista arvostelua. Asennuksia on yli miljoona. Nämä luvut kertovat, että moni on löytänyt pelin, mutta ne eivät ennusta sitä, pitääkö juuri oma lapsi sen äänistä, ulkoasusta tai tehtävistä. Siksi kokeilisin ensin lyhyesti ja katsoisin lapsen reaktiota sen sijaan, että päätöksen tekisi pelkän suosion perusteella.

Opettavaisuus ja turvallisuus

Vanhemmille on tärkeää, että sovellus on turvallinen, eikä sisällä mitään haitallista sisältöä. Vauvapuhelin ja Lasten Pelit -sovellus täyttää nämä kriteerit erinomaisesti. Sovellus ei sisällä mainoksia tai ostoja sovelluksen sisällä, mikä tarkoittaa, että vanhemmat voivat antaa lasten pelata ilman huolta odottamattomista yllätyksistä. Lisäksi sovellus sisältää monia opettavaisia elementtejä, jotka tekevät oppimisesta osan leikkimistä.

Turvallisuutta arvioidessa erotan toisistaan ikäsuosituksen ja sen, miten lapsi käytännössä käyttää laitetta. PEGI 3 kertoo pelin ikäluokituksesta, mutta aikuinen päättää edelleen käyttöajasta ja siitä, missä tilanteessa peli otetaan esiin. Pidän lapsen lähelläni ja tarkistan, että hän näkee juuri pelin eikä päädy vahingossa laitteen muihin toimintoihin. Tämä on hyödyllinen tapa etenkin silloin, kun lapsi vielä harjoittelee kosketusnäytön käyttöä.

Maksuttomuus tekee kokeilemisesta helppoa: sovelluksen voi ottaa lyhyeksi kokeeksi ilman ostohintaa. Kehittäjä on RV AppStudios, ja käytössä oleva versio on 1.1.7. Jos peli ei toimi odotetusti, tarkistan ensin, että asennus on valmis ja sovellus avautuu normaalisti. Sen jälkeen käynnistän sen uudelleen ja kokeilen, toistuuko ongelma. Jos sama vaiva jatkuu, en lupaa itselleni, että jokin tietty korjaus varmasti auttaa; vaihdan lapsen kanssa toiseen puuhaan ja palaan asiaan myöhemmin.

Kaikki lapsen huomio ei myöskään ole merkki siitä, että sisältö olisi opettavaista juuri hänelle. Jos lapsi pitää pelin äänistä, hän voi pyytää niitä uudelleen ilman kiinnostusta numeroihin tai kirjaimiin. Se ei tee leikistä turhaa, mutta vanhemman kannattaa huomata, millaista tekemistä lapsi oikeastaan hakee. Jos tavoitteena on harjoitella tiettyä taitoa, voin täydentää peliä konkreettisella tekemisellä, kuten laskemisella tai äänten matkimisella. Jos taas lapsi kaipaa rauhallista kuuntelua, kirja tai aikuisen kertoma tarina voi olla parempi vaihtoehto.

Minulle sopivin käyttötapa on pitää peli yhtenä työkaluna muiden joukossa eikä palkintona, jota lapsen täytyy ansaita tai jonka avulla aikuinen odottaa tiettyä oppimistulosta. Lyhyt, yhteinen kokeilu näyttää nopeasti, sopiiko ääni- ja kuvapainotteinen tekeminen lapselle. Jos hän innostuu, voimme jatkaa hetken. Jos hän kääntyy pois, siitäkin saa hyödyllistä tietoa: juuri silloin jokin muu leikki on todennäköisesti mielekkäämpi.

Lopuksi

Kaiken kaikkiaan, Vauvapuhelin ja Lasten Pelit on sovellus, jota voin lämpimästi suositella kaikille vanhemmille, jotka etsivät turvallista ja opettavaista ajanvietettä lapsilleen. Se yhdistää loistavasti hauskanpidon ja oppimisen, ja on suunniteltu niin, että kaikki lapset voivat nauttia siitä. Jos haluat tarjota lapsellesi jotain erilaista ja hyödyllistä, tämä sovellus on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen.

Suosittelisin sitä ennen kaikkea perheelle, joka haluaa kokeilla lapsen kanssa lyhyttä, ääniä ja kuvia hyödyntävää pelihetkeä. Se sopii paremmin aikuisen rinnalla tutustumiseen kuin ajatukseen siitä, että lapsi jätetään pitkäksi aikaa yksin näytön pariin. Jos lapsi innostuu numeroista, kirjaimista tai eläinten äänistä, sisältö voi olla mukava lähtökohta yhteiselle keskustelulle. Jos hän puolestaan väsyy helposti kirkkaaseen ruutuun tai tarvitsee liikettä, valitsisin mieluummin fyysisen leikin.

Jos mietit, kannattaako sovellus asentaa vain yhtä odottelutilannetta varten, maksuttomuus madaltaa kokeilun kynnystä, mutta arvioisin silti ensin, miten lapsi reagoi. En lupaisi sen ratkaisevan tylsistymistä jokaisessa tilanteessa, eikä yksikään peli korvaa aikuisen seuraa. Minusta paras mittari on yksinkertainen: pystyykö lapsi nauttimaan tekemisestä ilman jatkuvaa turhautumista, ja pystyykö aikuinen pitämään tuokion sopivan lyhyenä? Jos vastaus on kyllä, peli voi olla hyödyllinen lisä arjen pieniin taukoihin.

Vauvapuhelin ei ole oikea valinta kaikille. Se ei sovi, jos etsit syvällistä oppimissovellusta, tarkasti etenevää opetussuunnitelmaa tai ruudutonta tekemistä. Myöskään lapselle, joka ei pidä toistuvista äänistä tai kosketusnäytön naputtelusta, se ei välttämättä tuo iloa. Tällöin kuvakirja, palapeli tai aikuisen kanssa leikkiminen tarjoaa paremman tavan viettää sama hetki. Minun mielestäni tämä on reilu tapa arvioida peliä: sen arvo riippuu lapsesta ja tilanteesta, ei siitä, kuinka monta sisältöä sovelluksessa on.

Kun lapsi käyttää puhelinta, käytännöllisin vinkkini on aloittaa yhdessä, pitää laite vakaana ja kokeilla ensin yhtä tekemistä kerrallaan. Jos ääni katoaa tai kosketukset eivät tunnu rekisteröityvän, tarkistan ensin laitteen äänen ja ruudun sekä käynnistän pelin tarvittaessa uudelleen. Jos lapsi taas ei löydä mieleistään toimintaa, en jää etsimään täydellistä ratkaisua ruudulta vaan vaihdan puuhaa. Näin käyttö pysyy rauhallisena ja lapsen tarpeet ratkaisevat sen, jatketaanko peliä.

Rehellinen suositukseni on kokeilla tätä silloin, kun haussa on helposti lähestyttävä tapa tutkia ääniä, numeroita ja kirjaimia yhdessä pienen lapsen kanssa. Peli voi tarjota mukavan alun lyhyelle puuhalle, mutta sen rinnalle tarvitaan edelleen keskustelua, tavallisia leluja ja taukoja näytöstä. Jos pidät odotukset maltillisina ja seuraat lapsen kiinnostusta, saat nopeasti selville, onko tämä hänelle mielekäs vaihtoehto. Jos ei ole, siirtyminen toiseen leikkiin on aivan yhtä hyvä lopputulos.